Monet tänä päivänä käytettävistä ahvenenkalastustekniikoista juontavat juurensa pääosin amerikkalaisesta bassinkalastuksesta, mutta vaikutteita on haettu paljon myös Japanista. Hyvä esimerkki tästä on niin kutsuttu Punch Shot -rigi, joka tunnetaan myös Tokyo -riginä. Kyseinen rigaus soveltuu erinomaisesti niin bassinkalastukseen, kuin suomalaiseen ahvenenkalastukseenkin, ja olen itsekin viimeisen kolmen vuoden aikana saavuttanut paljon menestystä kalastaessani juuri Punch Shot -rigillä. Kaikessa lyhykäisyydessään rigi valmistetaan offset -koukusta ja luotipainosta, jotka kiinnitetään toisiinsa teräsvaijerilla. Vaijeri kiinnitetään koukkuun uistinrenkaalla, ja luotipaino liukuu vaijeria pitkin ylös alas. Tämä antaa rigille ruohikkosuojan, minkä lisäksi vaijerissa vapaasti liukuva paino tuottaa napsahtelevaa ääntä.

Ahvenen kalastaminen ruohikosta ja rakenteiden seasta on todellakin hauskaa. Käyn usein kalassa kotini lähellä olevalla laiturilla, ja vielä muutama vuosi sitten kalastukseni siellä oli lähinnä laiturin nokasta avoveteen heittelyä, joko jigillä tai uistimella. Kolme vuotta sitten otin kuitenkin juuri tuolla laiturilla käyttöön toisenlaisen kalastustekniikan, jossa heittämällä lyhyitä heittoja alakautta, tavallaan ”syötän” ruohosuojatun kumiuistimen vaikkapa lähellä olevan lumpeen tai veneen viereen. Aiemin olen käyttänyt tähän tarkoitukseen amerikkalaista Texas Rig -tyyppistä rigausta, jossa paino liukuu peruketta pitkin, ja uistin rigataan offset -koukulla. Kun sitten testasin Punch Shot -rigiä, hämmästyin siitä, kuinka paljon paremmin se sopi uuteen tekniikkaani. Tämä johtuu kulmasta, johon erillisessä vaijerissa oleva paino asettuu uistimen painuessa kasvillisuuden läpi. Punch Shot -rigattu uistin on siis ruohosuojattu, mutta mahdollistaa silti uistimen vapaan liikkumisen. Sillä voi kalastaa paksunkin kasvillisuuden seassa, mutta rigin nivelletty rakenne antaa uistimelle eloisan uinnin. Tästä syystä siitä on tullut yksi suosikkirigeistäni, ja se täydentää nykyaikaisten ahventekniikoiden repertuaaria erinomaisesti ominaisuuksillaan, joita muista rigeistä on vaikea löytää.

Minä teen omat Punch Shot -rigini itse, eikä se ole lainkaan niin vaikeaa, kuin mitä voisi kuvitella. Tapaan käyttää n. 12 cm pitkää, yhden millimetrin vahvuista teräsvaijeria, uistinrengasta, leikaria ja niin kutsuttua luotipainoa. Rigi on varsin monipuolinen, ja sitä voi muunnella vaikkapa vaihtelemalla vaijerin pituutta, tai luotipainon painoa. Normaalisti käytän 10 gramman painoa, mutta syvässä vedessä kalastaessa, ja etenkin, mikäli uistimen täytyy päästä tunkemaan paksun kasvillisuuden läpi, tarvitaan hieman enemmän painoa. Tapaan itse käyttää näissä tilanteissa 15 gramman luotipainoa. Koska Punch Shot -rigillä kalastaessani pyrin kalastamaan lähellä pohjaa, ei ole tarpeen käyttää erityisen kevyitä painoja, toisin kuin esimerkiksi normaalissa jigauksessa, jossa kevyillä painoilla pyritään jigin rauhallisempaan vajoamiseen.

Punch Shot -rigiä voi käyttää monenlaisten jigien kanssa, joten jigivalinnan ratkaisee lopulta kuitenkin, kuten kalastuksessa yleensäkin, lähinnä kalastajan oma mieltymys. Yhdysvalloissa Punch Shot -rigiä käytetään sujuvasti rapua imitoivien jigien kanssa, mikä ei ole lainkaan huono valinta Suomessakaan, sillä monissa maamme lukuisista järvistä on ahventen ruokalistalla nimenomaan rapua. Oma jigivalintani osuu kuitenkin erilaisia täkykaloja imitoiviin jigeihin, sillä kalastan pääasiassa Itämerellä, missä luonnollisista syistä rapuimitaatiot kalastavat usein huonommin kuin kalojen pääasiallista ruokavaliota muistuttavat jigit. Mitä lulee värivalintaani, vaihtelen sitä osin sen mukaan, mitä täkykalaa yritän matkia, mutta myös veden värin mukaan. Tämä ajattelutapa on hyvä lähtökohta ottiväriä pohtiessa, vaikka usein huonommassa näkyvyydessä pyritään vain käyttämään kirkkaampia värejä, kuten keltaista ja oranssia.

Olen myös testannut Punch Shot -rigiä erimuotoisten ja eri tavalla liikkuvien jigien kanssa, ja olen löytänyt jokaiseen tilanteeseen sopivimman yhdistelmän. Kesällä parhaaseen tulokseen pääsee yleensä shad -tyyppisillä jigeillä, jonka eloisa uinti voimakkaasti liikehtivän lapiopyrstön kanssa vaikuttaa varsin tehokkaalta houkutukselta lämpimän veden aktiivisille ahvenille. Olosuhteiden ollessa päinvastaiset, kalat eivät ole niin aktiivisia, ja tällöin ahven nappaa ennemmin hieman rauhallisemmin ja hienovaraisemmin liikehtivään jigiin. Toisinaan jigin malli voi olla täysin käänteentekevässä roolissa kalareissun onnistumisen kannalta, kun määrätyllä tavalla käyttäytyvä jigi ratkaisee sen, kuinka kala siihen reagoi. Sain hyvän esimerkin tästä, kun kalastin Punch Shot -rigillä eräänä kesäkuisena päivänä, aiemmin mainitsemallani, kotiani lähellä olevalla laiturilla. Edeltävinä päivinä vallinnut korkeapaine oli tiessään, ja ahventen käyttäytyminen muuttui totaalisesti. Aiempina päivinä käyttämäni vilkkaasti uiva shadi oli ollut todellinen ottipeli, mutta ei nyt tuottanut minkäänlaista tulosta. Lopulta kokeilin täysin suoraa twintail -jigiä, ja kelasin selkeästi aiempaa hitaammin. Silloin alkoi tapahtua. Saatuani kiinni päivän juonesta viehettä vaihtamalla, pääsin taas mukaan peliin, ja loppujen lopuksi onnistuneen kalapäivän kruunasi vaa’an kielen kilon paremmalle puolelle heilauttanut jättiläinen. Yhteenvetona, aivan kuin muissakin kalastusmuodoissa, myös jigikalastuksessa voi joutua kokeilemaan yhtä sun toista, ennen kuin päivän juju selviää.

Abu Garcialla ja Berkleyllä on laaja ahvenjigivalikoima, ja periaatteessa kaikki mallit voi rigata Punch Shot -tyyliin. Omasta mielestäni hieman pidemmän profiilin omaavat jigit toimivat parhaiten offset -koukun kanssa, koska sillä yhdistelmällä koukuttaminen on helpointa. Siksi esimerkiksi Svartzonker McPerch on vilkkaan uintinsa ja offset -koukun käytön helppouden ansiosta noussut itselleni kestosuosikiksi Punch Shot -rigin parina. Toinen ottipeli on ollut Berkleyn rapujigi Chigger Craw, joka toimii erityisesti niissä vesissä, joissa rapujäljitelmät muutenkin kalastavat hyvin. Erityisen toimiva se on pohjan lähellä kalastaessa, jolloin se erityisen hyvin muistuttaa rapua myös uinniltaan. Kun olosuhteet ovat vaikeimmillaan, kaivan yleensä pakista hieman hillitymmän jigimallin, kuten esimerkiksi Berkleyn Sneak Minnow tai Sick Vamper.

Ei muuta, kuin ulos testaamaan Punch Shottia, niin huomaat sen todellisen tehon!

Katso kun David ja Tobias kalastaa kuhaa erilaisia tekniikoita käyttäen!